Marja Revontulet eivät ole taikaa – ne ovat fysiikkaa, avaruussäätä ja Maan oman magneettikentän toimintaa. Ne voivat saada aikaan hiljaisen hämmästyksen pimeässä yössä, mutta taustalla vaikuttaa aurinkotuulen ja ilmakehän hiukkasten monimutkainen vuorovaikutus. Tässä artikkelissa käydään läpi, miksi revontulet syntyvät, mistä ne saavat värinsä ja miksi juuri Lappi on yksi maailman parhaista paikoista niiden tarkkailuun.
Aurinko – revontulien energianlähde
Kaikki alkaa Auringosta. Auringon pinnalla tapahtuvat räjähdykset eli koronan massapurkaukset lähettävät avaruuteen suuria määriä varautuneita hiukkasia. Tätä virtausta kutsutaan aurinkotuuleksi.
Aurinkotuuli kuljettaa elektroneja ja protoneja, jotka liikkuvat miljoonien kilometrien tuntinopeudella. Kun nämä hiukkaset saavuttavat Maan, ne törmäävät magneettikenttään – näkymättömään suojakilpeen, joka ympäröi planeettaa.
Magneettikentän vaikutus
Maan magneettikenttä ohjaa aurinkotuulen hiukkaset napa-alueille. Kenttä ei pysäytä hiukkasia täysin, vaan ohjaa ne magneettikentän napoja kohti. Tästä syystä revontulet näkyvät useimmiten pohjoisessa ja etelässä.
Kun varautuneet hiukkaset saavuttavat yläilmakehän – noin 80–500 kilometrin korkeudessa – ne törmäävät siellä oleviin kaasuhiukkasiin, kuten happeen ja typpeen. Näissä törmäyksissä vapautuu energiaa, joka näkyy valona.
Miten värit syntyvät
Revontulten värit eivät ole sattumaa. Ne riippuvat siitä, minkälaiseen kaasuun aurinkotuulen hiukkanen törmää ja missä korkeudessa se tapahtuu.
Yleisimmät revontulien värit ja niiden synty:
- Vihreä – yleisin väri, syntyy hapen törmäyksistä noin 100 kilometrin korkeudessa.
- Punainen – harvinaisempi, syntyy korkeammalla (yli 200 km) tapahtuvista hapen törmäyksistä.
- Sininen ja violetti – muodostuvat typen törmäyksistä matalammissa korkeuksissa.
- Keltainen ja valkoinen – yhdistelmiä useammasta väristä.
Revontulet eivät siis ole valkoisia, kuten joskus valokuvissa, vaan niissä voi esiintyä useita eri sävyjä riippuen olosuhteista.
Revontulivyöhyke – miksi juuri Lappi?
Maapallon magneettikentässä on alue, jota kutsutaan revontulivyöhykkeeksi. Se kulkee noin 65–75 leveysasteen välillä pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Suomi – ja erityisesti Lappi – sijaitsee täydellisesti tämän vyöhykkeen alla.
Lapin suosituimmat paikat revontulien tarkkailuun:
- Utsjoki
- Inari
- Saariselkä
- Kilpisjärvi
- Ylläs
- Luosto
Näissä paikoissa yhdistyy kaksi keskeistä tekijää: magneettinen sijainti ja vähäinen valosaaste. Taivas on pimeä ja horisontti avoin – täydelliset olosuhteet ilmiön havaitsemiseen.
Miksi revontulet eivät näy aina?
Vaikka Lappi sijaitsee otollisella alueella, revontulia ei voi nähdä joka yö. Niiden syntyminen riippuu useista muuttujista:
- Aurinkotuulen voimakkuus – mitä voimakkaampi, sitä todennäköisemmin revontulia näkyy.
- Sään selkeys – pilvet voivat peittää näkymän täysin.
- Vuorokaudenaika – revontulia voi näkyä iltayhdeksän ja aamukolmen välillä.
- Auringon aktiivisuus – Auringolla on 11 vuoden sykli, jonka huippuvaiheessa revontulet ovat yleisempiä.
Revontulet voivat myös yllättää. Heikko geomagneettinen myrsky voi näkyä Lapissa vaatimattomina vihreinä nauhoina, kun taas voimakas purkaus voi valaista koko taivaan kirkkaan punaiseksi.
Revontulet ja teknologia
Revontulet eivät ole pelkästään visuaalinen kokemus. Ne vaikuttavat teknologiaan. Voimakkaat geomagneettiset myrskyt voivat häiritä:
- Satelliittien toimintaa
- GPS-signaaleja
- Lentoliikennettä
- Sähköverkkoja
Tästä syystä ilmakehän ilmiöillä on merkitystä myös teknologisessa mielessä. Esimerkiksi NOAA ja ilmatieteen laitokset seuraavat aurinkotuulta ja antavat varoituksia.
Milloin revontulia kannattaa etsiä?
Parhaat kuukaudet:
Syyskuusta maaliskuuhun. Kesäisin yöt ovat liian valoisia Lapissa, joten revontulia ei voi havaita.
Parhaat ajankohdat yöstä:
21:00–02:00 välillä.
Sää ja taivaan selkeys:
Pakkasyöt ilman pilviä ovat parhaita tarkkailuun. Myös korkeat paikat ja avoimet alueet parantavat näkyvyyttä.
Sovellukset ja hälytykset:
Useat mobiilisovellukset ja verkkopalvelut tarjoavat revontuliennusteita. Esimerkkejä ovat Aurora Alert Realtime ja SpaceWeatherLive.
Kulttuurinen merkitys
Revontulilla on ollut syvä merkitys saamelaisessa mytologiassa. Niitä on pidetty esi-isien henginä, taivaallisena tanssina tai jopa varoituksena. Tarinat vaihtelevat, mutta yhteinen piirre on kunnioitus – revontulia ei saanut pilkata tai osoittaa sormella.
Yhteenveto
Revontulet syntyvät, kun Auringon lähettämät varautuneet hiukkaset törmäävät Maan ilmakehän kaasuhiukkasiin. Tulos on valo, jonka värit kertovat törmäyksen korkeudesta ja kaasuista. Lapin sijainti tekee siitä ihanteellisen paikan niiden tarkkailuun, mutta tarkkailija tarvitsee myös onnea – selkeää säätä, aurinkoista aktiivisuutta ja hieman kärsivällisyyttä.
Revontulet ovat tiedettä, mutta kokemus voi silti tuntua taianomaiselta.
